Puolen vuoden ikäinen vauva. Itseasiassa 6,5kk. Uskomatonta. Tasan vuosi sitten salaisuutemme tuli julkiseksi. Ja nyt se salaisuus istuu syöttötuolissa ja maistelee elämänsä ensimmäisiä makujaan äidinmaidon jatkeeksi. Hän ryömii (oppi viikon vajaa 5kk), liikkuu ympäriinsä ja nyt harjoittelee kovasti konttausta. Karhuasentoa ja siitä sivuttain istumaan kallistumista. Eilen ensimmäistä kertaa irroitti istuallaan kädet lattiasta, mutta kellahti aika pian takaraivolleen... Onneksi vain pienillä kolhuilla on selvitty.... Kovasti on kiire isoveljien perään. Tänään oltiin toista kertaa uimahallissa, ja kyllä silminnähden nauttii. Sukellettukin on! Hurjaa.
Kuopus on ollut koko ensimmäisen puolikkaan vuoden hirmuisen tyytyväinen ja iloinen vauva. En voi uskoa, miten "helppoa" olikaan vauvan hoito. Uni, puhtaus, ruoka ja lämpö. Vauva on selkeä viesteissään, rytmi on ollut alusta saakka säännöllinen, yöllä tosiaan nukutaan. Aivan ensimmäiset viikot syötiin parin-kolmen tunnin välein, mutta sitten muutama kuukausi nukuttiin lähes kellon ympäri, ainakin 10 tuntia. Nyt noin kuukauden ollaan heräilty kerran tankkaamaan. Ei todellakaan paha. Nautin täysin rinnoin tästä vauva-ajasta ja -arjesta kolmen lapsen kanssa.
Esikoisen eskari on alkanut hyvin, kavereita on saatu hyvin ja ruoka maistuu (mistä olin aluksi kovin epäileväinen), tomaatit, salaatit ja herne- ja kasvissosekeitot menevät alas, mikä ei olisi tullut kuuloonkaan vielä kesällä kotona. Esikoispoika on innostunut etenkin harrastuksistaan jalkapallosta ja tänään alkaneesta jääkiekkokoulusta. Palloa pitäisi päästä potkimaan joka päivä, myös sisällä... Pieni rivitalon pihamme tuntuu nykyisin entistäkin pienemmältä. Onneksi tilanne muuttuu piahn!!
Keskimmäinen poikamme viihtyy hyvin edellisvuoden tapaan metsäkerhossa kolmena aamupäivänä viikossa. Harmiksi "bestis" on murtanut kätensä ja pitää nyt monen viikon taukoa metsäharrastuksesta... Mutta onneksi on muitakin kivoja kavereita. Keskimmäisemme harrastaa isoveljen vanavedessä myös jalkapalloa, mutta ei ole siitä niin innoissaan kuin esikoinen, mutta reippaasti menee kentälle isomman perässä... Molemmat pojat jatkoivat myös viimevuoden tapaan salibandyä, joka on ollut myös suosikkipihapeli takapihallamme.
Onneksi reippauspalkinto motivoi harrastamaan, Nintendo Wiin urheilupelit ja Super Mario. Meillä on melko tiukat linjat, että ensin ulkoilu ja liikunta, sitten tietokone/tablettipelit. Ajanvietepelejä vain 2 x vko, 2 x 20 min, oppimis- ja liikuntapelejä vapaammin, kun ensin on tehty jotain muuta (ulkoilut ja liikkumiset).
Keskimmäinen poikamme aloitti nyt syksyllä uutena harrastuksena snorkkelisukelluskoulun, josta on tullut hänelle viikon kohokohta! Sunnuntaita odotetaan aina maanantaista lähtien. Hän aloitti nyt syksyllä myös muskarin, josta on tykkää myös kovasti! Ja josta on tullut hänelle jotenkin todella tärkeä, mummeille kerrotaan ja lauletaan opittuja juttuja.
Muskaria isoveli välillä yrittää mollata kutsumalla sitä "nössöksi vauvojen harrastukseksi"....
Tässä esikoisen "kovistelussa" onkin oikein mahdottomaltakin tuntuva jokapäiväinen haaste meillä vanhemmilla... Voi että se osaakin ärsyttää. Ihan lähes kaikessa, pihalla, leikeissä, peleissä, ruokapöydässä jne. Siis hän tasan tarkkaan tietää kuinka ärsytetään vanhempia ja pikkuveljeä, joka tulee uikuttaen vanhempien luokse (joka sekin ärsyttää, että joka asia tullaan nykyään kantelemaan)... Koita nyt sitten toimia tasapuolisesti erotuomarina, mitä tapahtui, kumpi aloitti ja kumpi jatkoi, miten tästä edetään -tyyppisissä keskusteluissa...
Uusia "ihania" haasteita taas kerran tässä vanhemmuudessa.
Lisähaasteensa tosiaan tässä vielä kaiken arjen keskellä on tuleva muutto! Pitkäaikainen haaveemme toteutuu kuun lopussa, kun saamme vihdoin kantaa tavaramme omakotitaloon! Ja vieläpä aika monta haavetta ja toivetta toteuttavaan yksilöön! Pihaa riittää nyt trampoliinille, keinuille, (kiipeilytelineelle?) sekä maaleille (sählyn ja jalkapallon peluuseen). Yksi haastava kriteeri oli myös pysyä nykyisellä asuinalueella, jotta eskari ja tulevat koulukaverit pysyvät ennallaan. Sekin onneksi toteutuu paremmin kuin uskalsin edes toivoa. Muuttomatka on peräti 300 metriä... 😅
