Sekaisin kropasta

Mun on pitänyt kirjoittaa jo ajat sitten.

Mun piti kirjoittaa ihan jotain muuta kuin nyt kirjoitan.

Piti kirjoittaa miten mahtava matka meillä oli New Yorkiin, kuinka lennot meni lasten kanssa loistavasti, kuinka hienoja leikkipuistoja NYC tarjoaa lapsille, kuinka koko Manhattan tuntui olevan yhtä suurta esteetöntä satua. Kuinka se tuntui epätodelliseen hienolta kävellä Hudson Riverin varrella edessä siintävää vapauden patsasta kohden ja kuinka saimme terveen punan kasvoille paahtavan auringon alla.

Piti kirjoittaa mitä raskaustesti näytti, kun kotiin päästiin. Kuinka mua jännitti, sillä mun aamupissa oli klo 04, koska elin täysin vielä New Yorkin aikaa. Ja tasoittelimme edelleen käynnissä olevaa jetlagia.

Sen sijaan, olen hoitanut kolme päivää oksentavaa ja ripuloivaa kuopustamme. Käynyt kahteen kertaan lääkärissä, kun välillä pieni mies on veltto ja kuumeinen ja välillä ei pysy mikään ruoka tai juoma sisällä. Ensimmäisellä lääkärikäynnillä todettiin, että korva punoittaa ja saatiin meidän lasten eka antibioottikuuri. No, tänään 2,5vrk myöhemmin lääkäri totesi korvan olevan puhdas, ja luojan kiitos vatsaa kuormittavat antibiootit sai lopettaa.

Kaiken lisäksi, joka päivä raskaustesti on ollut negatiivinen. Tänään siis jo kp 33, dpo n. 16. Luteaalivaihe on pidempi kuin naismuistiin. Emättimeni on erittänyt nyt useamman päivän kirkasta limaa todella runsaasti. Olen ajatellut sen olevan alkavien menkkojen oire, vaikka ikinä moista ei ole ollut. Olen toivonut sen olevan merkki alkaneesta raskaudesta, mutta ihmetellyt, miksi raskaustesti kerta toisensa jälkeen on puhdas nega.

Kiihotuin yllättävän paljon eilen illalla mieheni hieronnasta pitkin paljasta selkääni, leikkiinkutsumismerkeissä... Tunsin, että limaa lorahti, ajattelin hetken, että menkat. Muttei mitään vain kirkasta kananmunalimaa... Seurauksena huikeaa seksiä, vielä ennen menkkoja, ajattelin.

Tänään pyyhkiessäkin olin varma, että nyt paperiin taitaa jäädä jo punertavaa... Ei vieläkään. Päivän mittaan alavatsani on ollut tulessa niin, että istumasta seisomaan noustessa pitää hetki hengittää syvään ja hitaasti ojentautua selkä suoraksi. Ajattelen, että menkkakipuja, jotka muistuttavat kyllä ovulaatiokipuja, joita joskus olen tuntenut... En tosin todella pitkään aikaan. Enkä muistaakseni ikinä näin kovina.

Illalla saunan jälkeen rentona vitsinä heitin miehelle, että jos kerran raskaustesti on nega, niin pitäisköhän tehdä ovistesti... On ihan liian selkeät ovisoireet. Tiesin tuloksen... hymynaama pärähtikin ruutuun ja ennätysvahvoilla viivoilla! Pitihän se arvata, että kp 33, dpo 16 mulla ovulaatio! Seurauksena myös tänään seksiä! ;)

Kroppa elää miten tahtoo. Ei se kysele, milloin sopii mikäkin. Ei se katso kalenteria ja huomaa, että on menkkojen vuoro. Se tietää paremmin.

Käy se näinkin, ei tarvii turhaan käyttää aikaa kuukautisiin tai uuteen kiertoon ja oviksen odotteluun. Tositoimiin saman tien, kun edellinen ei tärpännyt....

Kuinka sekaisin sitä kroppansa on saanut yhdellä mantereen vaihdoksella ja 7 tunnin aikaerolla?

Mitäs sen on väliä - aivan sikahieno reissu oli ja sain mahtavan oviksen tuliaisiksi. Ja halut! :)



P.s Luvassa tuosta matkasta vielä oma postaus joskus.