Eilen dpo 10 testasin pregchekillä, tuloksena haalea viivanpaikka. Eli nega. Noitahan on jo niin nähty. Aina ne menkat sieltä tulee vaikka olis kuin tumma viivanpaikka....
Tänään testattu taas aamupissasta ja nyt ei ollut enää jälkeäkään viivanpaikan kohdalla... Sinne hävisi... Kaikki toiveet karisevat vähitellen ja psyyke koodattu taas kerran veren kohtaamiselle.
Eilen siunasimme myös edesmenneen vaarini hänen lapsuudenmaisemissaan. Pojat puettiin mustiin suoriin housuihin ja valkoisiin paitoihin sekä kaulaansa saivat mustat kravatit. Siunaustilaisuus oli lämmin ja kaunis. Veimme arkulle valkoiset ruusut - minä ja mieheni isot ja pojat pienet. Vieraita oli reilu 70 ja kukkameri oli vaikuttava. <3
Nuorimmaisemme 2v 7kk on juuri nyt todella voimakkaassa kyselyiässä. Hän kyseli istuessamme puisessa hämyisessä ja hiljaisessa kirkossa suhteellisen kirkkaalla lapsen äänellään (niin että koko kirkko kyllä kuuli) mm. Koska se isovaari tulee tuolta arkusta? Selitin kuiskaten, että ei hän tule sieltä pois, isovaari nukkuu nyt, ikuisesti. Kysely jatkuu. Milloin se isovaari herää sieltä? Ei, hän ei enää rakkaani herää. Miksi isovaari ei enää herää? Miksi?
Minusta kysely oli tavallaan hellyttävää ja herkistävää, eikä se näyttänyt haittaavan ketään vierastakaan.
Tänään piipahdettiin vastavuoroisesti Lintsillä. Viikonloppuna siis hautajaisista huvipuistoon. Onneksi saatiin huvitella aurinkoisessa säässä ja ehdittiin sateen alta pois. Lintsillä on pikkulapsille reilu 10 maksutonta laitetta, ja ne riittivät mainiosti 2 ja 4 v pikkupojille. Lisäksi nähtiin myös Angry Birds leikkipaikka, mutta sinne ei edes ehditty, vaikka 4 tuntia vietettiinkin huvittelemassa... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti