Kuopuksemme täytti reilu kuukausi sitten 3v. Nyt loppuivat sitten ne kotihoidon tuet, mutta minä olen edelleen kotona. Tässä piti olla ihan toiset kuviot, äitiyslomat meneillään ja uudet hoitovapaat. Eipä ole. En ole oikein luovuttanut vielä ja edes katsonut puolivakavissani uusia vaihtoehtoja, eli päivähoitoa ja työkuvioita. Takaraivossa ne jossain jyskyttävät. Mutta toistaiseksi on vain jatkettu näin. Katsotaan, koska tulee se tilanne eteen, että täytän työhakemuksia osapäivätöihin...
Molemmat pojat käyvät kirkon kerhoissa, isompi 3x vko ja pienempi 2x. Ja näin jatketaan ainakin ensi kevät. Nyt mulla on siis kaksi päivää viikossa 2,5h aikaa itselleni! Jippii! Olen aloittanut ahkeran kuntoilun, tavoitteena päästä vihdoin ja lopullisesti eroon ylimääräisistä kiloistani, joita ovat vuodet kerryttäneet ihan liikaa. Ehkä se raskautuminenkin voisi tärpätä hiukan kevyempänä ja parempi kuntoisena. Jää nähtäväksi.
Kävimme kuopuksen kanssa 3-vuotis neuvolassa. Otin puheeksi myös tämän toivomuksen tulla uudelleen raskaaksi, ja menneen keskenmenon. Uutta yritystä on siis nyt ollut kalenterivuosi. Yrityskiertoja on siihen mahtunut ehkä noin 9. Lopetin laskemisen ehkä neljän jälkeen. Laskeminen tuntui vain lisäävän stressiä. Nyt otetaan vain kierto kerrallaan.
Neuvolantäti totesi vain, että kunnallisella puolella emme pääse mihinkään tutkimuksiin, jotka koskisivat mennyttä keskenmenoa (jälkitarkastusta tms) tai halua raskautua uudelleen, koska meillä on jo kaksi lasta ja mieskin on sama. Eli meissä ei kai sitten voi olla mitään vikana. Mikään ei silti estäisi menemästä yksityiselle. Olen sitä vaihtoehtoa jo miettinyt useamman kierron verran, mutta aina päätynyt samaan... Ihan turha käynti kuitenkin, varmasti vain rahan hukkaa, katsotaan nyt vielä seuraava kierto.... Tätä on nyt toistunut noin neljä kiertoa.
Taas on toiveikas uusi kierto menossa, kohta (n. kp 20) pitäisi olla taas ovulaatio. Nyt kp 16/~34. Talletukset on jo aloitettu. Tekeekö joululoma tehtävänsä? ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti