perjantai 29. maaliskuuta 2013

Dpo 7 ja pieni vihlonta alavatsassa

Rakas odotuksen odotus -päiväkirjani.

Eilen ja tänään on valkovuoto runsastunut, niin että pyyhkiessä paperiin tuntuu jotenkin liukkaalta. Eihän se ole merkki yhtään mistään. Sehän runsastuu muutenkin ennen menkkoja. Laitoinpa sen nyt tänne päiväkirjan sivuillekin muistiin. Voihan olla, että joskus tulen palaamaan näihin tunnelmiin....

Olen ollut ihmeen seesteinen ja energinen viimeisen viikon. Jännittää ja kihelmöi. Mielessä, ei kovinkaan vatsassa. Joku nykäisy tuli aivastaessa oikealle puolelle, mutta muuten on ollut hiljaista sillä suunnalla.

Ajatuskin raskaudesta tuntuu suklaavanukkaalta kermavaahdon kera. Katselin eilen raskaana olevaa sukulaistamme, ja voi miten kaipaankaan sitä kumpua rintojeni alle. Sohvalla makoillessa lepuuttaisin käsiäni tuon hytkähtelevän pallon päällä. Hieroisin hoitavaa energiaa pitkin pyörivin sivelyin sen venyneeseen ihoon. Makoilisin kyljelläni ja silittelisin sitä kuin viereeni käpertynyttä koiranpentua. Tuntisin lämmön, hikan, potkun ja kuperkeikan vaimeana siellä jossain kämmeneni alla.

Voi anna sen tapahtua nyt. Laitan käteni kevyesti, mutta turvaa luoden alavatsalleni ja lähetän sinne voimia kiinnittymiseen.

Nähdään toivottavasti jouluna pikkuinen! <3

Tulin vielä jatkamaan tälle päivälle, sillä kävin taas hiihtelemässä taianomaisen kauniissa, rentouttavassa ja rauhoittavassa kevätauringossa. En kuvitellut, se tuli ihan puun takaa, siinä tasatyönnellessä loivaa alamäkeä rauhallisesti loilotellen. Kuulostelin, nautin, mietin kuinka kuvailisin tunnettani.... Alavatsaani vihlaisi, kirvelsi, tai ehkä nipisteli. Ja ihan alas asti. Tuntui siltä, että just tulee joku ripuli tai jotain.... ;)

Pojat oli päässy ajaa ekaa kertaa pyörillä sillä aikaa kun äiti lepuutti ajatuksia ladulla. Kyllä olivat olleet innoissaan! Niin kovasti ajokelejä on odotettu! ;)

Minua odotti kotona valmis ruoka ja jälleen ruokapöydässä, iski aivan yllättäen aika voimakas alavatsanipistys. Piti hetkeks pysäyttää haarukka lautaselle ja huokaista pari kertaa.

Taas, tässä sohvalla istuskellessani ja sulatellessa maittavaa ateriaa, se sama kohta, voiko se olla vain ilmakupla? Tuntuu, että koko alavatsa on myös turvoksissa....

Joo, just. Ja puff, takaisin maan pinnalle sieltä pilvistä.

2 kommenttia:

  1. "Ajatuskin raskaudesta tuntuu suklaavanukkaalta kermavaahdon kera." <3 ihanasti kirjoitettu, juuri tältä minustakin tuntuu. Mukavaa pääsiäistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! <3 Leppoisaa pääsiäistä sinullekin! :)

      Poista