Syyskuun 1.

Mitään ei tapahdu. Ja sitten tapahtuu niin paljon, ettei edes ehdi päivittelemään, ettei mitään erikoista ole. Kaksi pientä poikaa pääsi tänään ratsastamaan kylätapahtumassa sekä tempuilemaan temppuradalle ja kuuntelemaan seikkaperäisesti mitä ihmettä on pakattu paloautoon? Kyllä oli kerrassaan jännää, molemmat aivan täpinöissään! Harmi, että seuraava on taas vasta vuoden päästä... Ehkä meitä on silloin vielä yksi enemmän... ;)

Syyskuu on pyörähtänyt käyntiin ja innokkaana odotellaan ehdinkö saada kolmannen kerran positiivisen raskaustestin ennen kuin täytän 30v! ;) jos ei tässä kierrossa siis tärppää, niin sitten ei ehdi... Ei siinä sitten mitään. Ostin tänään jo levyllisen mansikkasuklaata lohdutukseksi, jos hanat aukeaa! Noin 10 päivän päästä.... Tai voihan se olla palkintokin, jos ne ei alakaan..? ;)

En olekaan tätä "uutuutta" vielä maistanut, toivottavasti on hyvää! ;)