Norsua syöttämässä... Kuulumisia Saksasta osa 2.

Ja ihka oikeeta jättikokoista sellaista! ;)

Miten ne olikin niin hienoja, mahtavia, isoja, kilttejä, jänniä ja ihania!? Esikoinenkin sai antaa niille vähän porkkanoita ja omenoita... Ja kyllä niissä riitti ihmettelemistä meillä aikuisillakin.

Olemme tänään siis vierailleet Hampurin eläintarhassa, joka on laadultaan pikkuisen eritasoa kuin vaikka Korkeasaari. Tosin hintakin oli tuplat enemmän. Mutta hieno paikka oli. Kirahveineen, norsuineen, leijonineen ja poniratsastuksineen. Jopa marsuilla oli niin hienosti tehty "kaupunki", joka oli siis iso aidattu nurmialue, johon oli rakennettu taloja ja mm. kirkko, joka oli "yksi marsujen koppi".

Yksi hienoimpia rakennelmia oli "etelänapamaailma". Kävelimme "vuoren" sisään, jossa oli pingviinien valtakunta, rakennettu jäävuoria ja altaita, seinillä kuvia jäävuorista, rakennettu tunneli jäävuoren alle ja siellä näyttely jäävuoren alaisesta eläinkunnasta ja elämästä. Isot ikkunat paljastivat mursujen, jääkarhujen, hylkeiden ja pingviinien vedenalaisen elämän. Rakennetun vuoren ulkopuolelta näki näiden altaiden päälipuolisen elämän.

Toinen hieno yksityiskohta oli keskelle eläintarhaa rakennettu vuori, jonka sisään pääsi kiipeämään ja  matkan varrella ihastelemaan  maisemia ja vesiputouksia. Ylhäältä näki sitten eri puolille eläintarhaa "luolansuista" eli aukoista vuoren sisällä kulkevasta luolasta.

Kaikki eläinaitaukset ja eläimet oli esillä todella hienosti ja "lähellä" verrattuna Korkeasaareen. Välillä oli kuin olisi ollut "metsässä" n. 5m korkeiden ja n. 20m leveiden alppiruusupensaiden keskellä, ja välillä taas kotieläintilalla possuineen, vuohineen, ja kanat ja kukotkin oli vain yhden narun takana isoilla lampi ja nurmialueilla. Eikä missään häkissä. Kävelyteillä ja niitä ympäröivillä viheralueilla kulki myös vapaina "kanin ja possun sekoituksia", mitä lie opossumeja? Ja jotain muitakin eläimiä, mitä en tunnistanut, vähän jonkun peuran ja koiran sekoituksia, hehhe... ;)

Sanomattakin selvää, että se oli kokemisen arvoinen eläinpuisto. Pojat viihtyivät ja sääkin suosi, lämmin ja aurinkoinen syyspäivä kruunasi hienon retken. Huomenna mennään satamaan! Joka on kuulemma must see.

Tänään onkin jo kp 31/33. Turvotusta vatsassa on tosi kovasti, mutta mitään muita oireita ei ole. Saattaahan olla, että ainakin yksi turvottava tekijä (mahdollisten tulevien menkkojen lisäksi) on tämä "kevyt ja vähärasvainen" saksalainen ruokavalio. Oikeesti.

Täällä on ihan järkyttävää tää rasvaisuus. Hotellin aamupalalla ainoa maito on 3,5%. Kaupasta tänään löysin 0,5%, joka varmaan näillä on rasvaton maito, jota jotkut hipit ehkä juo. Joka ikisellä juna- ja metroasemalla on kioski, josta saa 5-10:tä erilaista makkaraa ja ranskalaisia, pizzaa ym. Ja jos menisin tilaamaan salaattia, nauraisivat varmaan ja kysyisivät mitä se on?! ;) tänään opittiin myös, että saksalaisissa poppareissa on suolan sijasta sokeria! Yök. Mutta aivan ihania oli jättiletut eli crepsit, joihin mä tilasin tänään kinder-suklaatäytteen! Nam! :P Ja niitä täytevaihtoehtoja oli noin 20. En oikeen muista mutta, kanelia ja sokeria, eri marmelaadeja ja nutellaa ainakin oli.

Kuulumisia Saksasta!

Täällä sitä olla möllötetään keskellä Hampuria hotellin aamiainen croissanteineen masussa. Pojille laitettiin lastenohjelmia pyörimään läppärille, että aikuiset saa sulatella ja köllötellä hetken rauhassa. Lento meni todella hyvin, tilaa oli. Yksi ihminen istui mun takana, mutta muuten ei istunut edessä eikä takana kummallakaan puolella ketään. Koneessa oli 2+2 rivit ja esikoinen ja isi istuivat toisella puolella käytävää ja minä ja kuopus toisella puolella. Säännöt ovat niin, että alle 2v ovat sylilapsia, joten nousun ja laskun aikana meidän 1v11kk istui mun sylissä omalla vyöllään, mutta muuten kun tilaa kerran oli, niin istui joko mun vieressä omalla paikallaan tai isoveljen kanssa samalla tuolilla ja katsoi läppäriltä piirrettyjä. Nopeesti meni 2h lento.

Perillä meitä odotti esikoisen kummisetä, joka oli lainannut työkaveriltaan ison volkkarin transportin, jossa oli sopivat istuimet meidän pojille ja penkit kolmessa rivissä... Joten matkalaukut ja vaunutkin mahtui hyvin kyytiin.

Täällä mennään nyt lasten ehdoilla, ja liikutaan junilla ja metrolla sujuvasti. Ihmiset kummastelevat ja ehkä vähän ihastelevat meidän Phil&Tedsejä, ihan niin kuin Tanskassakin vuosi sitten... Olemme siis nähtävyys päällekäin etenevine tuplinemme... Täällä näkee vain vierekkäin istuttavia.

Tämän päivän ohjelmassa on joenrantakävelyä ja kummisedän kanssa lounastamista. Sunnuntaisin täällä on useimmat kaupat kiinni, joten tänään ulkoillaan ja ihastellaan maisemia. ;)

Tuntemuksista vielä jokunen sana.

Mahassa myllertää, ja tuntuu siltä, että menkat ne sieltä alkaa. Ja valkovuotoa tulee runsaasti, niin, että kun vessassa käyn, niin on pakko tarkistaa, onko se nyt jo punaista se vuoto. Mitään ei nippaile eikä vihlaise, möyrii vaan ja tuntuu turvonneelta. Eli klassiset menkkaoireet. Toivottavasti alkavat vasta kotona, täällä nyt en niitä totisesti jaksa enkä halua. Piste.

Toivottavasti siellä kotosuomessakin on tänään kaunis kuulas syksyinen ulkoilupäivä. Mä tästä lähdenkin kohta kameran ja ihmevaunujen kanssa ulkoiluttamaan koko perhettä. :)

Mukavaa sunnuntaita!

Erilaiset äidit

Piti ihan heti laittaa boksille talletuksiin alkava ohjelmasarja Erilaiset äidit, jonka juontaa Vappu Pimiä. :)
Lueskelin tulevia ohjelman jaksojen kuvauksia, ja siellä totta tosiaan on todella valittu erilaisia perheitä tarinaansa kertomaan. Mua kiinnostaa kaikki dokkarit, mihin vois liittyä esim. jotenkin etäisesti ihminen, anatomia, perheet, synnytys, raskaus, lapset, seksuaalisuus, tms. Joten tää lukeutuu todennäköisesti mua kiehtoviin alueisiin.

Ohjelmasta lisää täältä:

http://www.avatv.fi/ohjelmat.shtml/erilaiset_aidit/


Sitten tuntemuksiin omasta kehosta. Mä en haluais rakennella mitään pilvilinnoja, mä en haluais tarkkailla liikaa kehonmerkkejä, mä haluaisin olla stressitön, antaa luonnon hoitaa, mutta kun... Mun keho huutaa mulle! Miten mä voisin antaa niiden tunteiden ja aitojen oireiden mennä tuulen lailla ohi korvien, silmien vain hiuksia hipaisten? Niin miten?

Mun alavatsa kuplii, välillä vihlaisee kovemmin, välillä lempeämmin. Mun tissitkin tuntuu samalla painavammilta. Mä huomaan jokaisen muljauksen, kiristyksen, tykytyksen, paineen, nippailun. Miten voisin olla huomaamatta? Ja samalla ajatella niiden kuuluvan alkavien menkkojen itsestään ilmoitteluun.

Ajattelin, että otan mun luotettavan ystäväni, kuukupin, mukaan reisuun. Ja toivon, ettei sitä tarvita.

Tai ehkä mä otan raskaustestin. Sehän olis aika villiä! ;)

Tai sittenkin tän.... 

Vähän nipistelee ja vihloo...

Pieniä alavatsanipistelyjä tai pikku viiltelyjä esiintyy aika ajoin oikealla puolella, noin munasarjan kohdalla. En herätä toiveita, ainakaan paljoa... ;) unelmoin, josko olis tärppi käynyt, ja realisoin pian tilanteen. Tämähän on ihan normaalia kehonkieltä, ja kuuluu tähän vaiheeseen kiertoa. Ei voi olla raskausoireita.... tai voi. ;)

Yritän hillitä oirekuvitelmia, jotta sitten ne oikeat tuntuvat erilaisilta ja merkitsevät jotakin. Olen ollut rauhallinen, vaikka piina on kieltämättä osuva termi. Tässä eletään näitä päiviä taas, jolloin valmistautuu vaikka mihin... Pettymään, kauhistumaan, jotain positiivisempaa olotilaa kuvailevampaan tilaan... Tai mihin lie kohtaukseen, kun odotus saa päätöksen. Luonnollisen tai ihmeen.

Ihmettä odotellessa eletään vielä viikon verran. Ja käydään Saksassa.

Yk 4, kp 26/33, dpo 8.

Haaste :)

Tämmöinen haaste Mymmelillä siis odotti, kiitos vaan! :)

Tässä siis vähän historiaa ja nykypäivää Jubusta! Olikin aika vaikee... Mutta ihan kiva itsellekin! ;)

Voisin haastaa vielä vaikka Helmin ja Adan

10 vuotta sitten ...

1. Olin juuri täyttänyt 20v!

2. Poikaystäväni (nyk. mieheni) oli armeijassa.

3. Olin opiskellut AMK:ssa vuoden.

4. Harrastin vielä melko aktiivisesti partiota.

5. Suunnittelin innokkaasti oman kodin ostoa.

5 vuotta sitten ...

1. Opiskelin toista AMK- tutkintoa itselleni.

2. Haaveilin kosinnasta, häistä ja häämatkasta Amerikkaan.

3. Mietin paljon yhteistä tulevaisuuttamme.

4. Koin orastavaa vauvakuumetta.

5. Asuin 30 neliön yksiössä.

3 vuotta sitten ...

1. Minusta tuli äiti.

2. Olin äitiyslomalla esikoispoikani kanssa.

3. Kävimme lapsuuskaverin kanssa pitkillä vaunulenkeillä. (Hänellä on pari viikkoa nuorempi poika)

4. Vietimme 1v hääpäivää.

5. Muutimme nykyiseen asuntoomme.

1 vuosi sitten ...

1. Juhlimme kuopuksen 1v juhlia.

2. Olimme ensimmäisellä ulkomaanmatkalla 4 hlön perheenä. (Tanskassa)

3. Aloimme miettiä mikä olisi hyvä aika pikkukolmoselle.

4. Aloin tehdä satunnaisesti töitä.

5. Sain paljon lastenhoitoapua appivanhemmiltani.

Kuluneena vuonna ...

1. On annettu kolmannelle lapselle lupa tulla.

2. Olen haaveillut perhelomasta etelään ja Amerikkaan.

3. Olen pyörittänyt arkea rutiinista toiseen.

4. Esikoiseni on itsenäistynyt hurjasti, mm. aloittanut kirkon kerhon ja käynyt temppukoulussa ilman äitiä.

5. Olen nauttinut pienistä arjen iloista.

Eilen minä ...

1. Silitin vaatteita.

2. Tein pinaatti-lohipastaa.

3. Kävin kaupassa ja lastentarvikekirppiksellä.

4. Järjestelin lasten vaatteita, pienet pois ja isommat kaappeihin, paksumpia ulkovaatteita esille...

5. Kävimme perheen kanssa "töissä" ja iltapalalla mummolassa.

Tänään minä ...

1. Vein isomman pojan temppukouluun ja kävin vaunulenkillä pienemmän kanssa.

2. Nautin omasta ajasta, kun pojat nukkuu päikkäreitä.

3. Teen poikien kanssa lihapullia ja perunamuusia.

4. Aion mennä harrastamaan jotakin liikuntaa, kun mies tulee töistä.

5. En stressaa.

Huomenna minä ...

1. Menen kouluttamaan.

2. Syön tonnikalasalaattilounaan.

3. Sauvakävelen.

4. Toivon, ettei sada.

5. En stressaa.

Ylihuomenna minä ...

1. Menen hierojalle.

2. Nautin poikien kanssa harrastuksettomasta päivästä.

3. Aloitan pakkaamaan matkalaukkuja Saksan matkalle.

4. Ulkoilen.

5. Lasken päiviä, koska teen raskaustestin, koska menkat alkaa, koska lento lähtee.

Vuoden päästä minä ...

1. Olen toivottavasti kolmen lapsen äiti.

2. (Jos en ole) olisin ainakin viimeisilläni raskaana!

3. (Jos en ole raskaanakaan) mietin töihin menoa, koska kuopus täyttää pian kolme.

4. Olen toivottavasti päässyt perheen kanssa aurinkolomalle etelään.

5. Olen laihtunut ainakin 10 kg.

Koodit: Yk4, kp23/33, dpo5

Koodin purkua:

Oireita ei erityisemmin ole tullut tarkkailtua, vähän tissit tänään jossain vaiheessa tuntuivat aroilta. Jotakin "limaa/nestettä" tuntuis myös valuvan tai "vellovan" emättimessä... ;) ja eilen tuntui hassua kuplintaa (ehkä ilmaa) alavatsalla.

Millään tavalla en jaksa luottaa siihen että 9kk päästä meillä olis pikkunyytti. Toivon todella kyllä kovasti! Olis mahtavaa, tästä yrityksestä ja toiveista olen jo aika monelle kertonut, vaikka piti olla "salaprojekti". Mutta arvaisivat kuitenkin, kun jo ennen yritystä ollaan puhuttu, että kolmas on sitten viimeinen...  ;)

Tässä pitäis vielä yks ulkomaanreissu hoitaa ennen oletettuja menkkoja, joten muutakin ajateltavaa onneksi on! ;)

Väriterapiaa ;)

Ulkona on tällä hetkellä mitä mahtavinta luonnon omaa väriterapiaa tarjolla. Siitä inspiroituneena muokkailin vähän bloginkin värejä... Saa nähdä kauanko tämä väri miellyttää. Onneks voi vaihdella mielialan mukaan. Aika tummahan ja harmaavoittoinenhan siitä nyt tuli, ehkä piristän tätä vielä, jos tässä parin viikon päästä piristykseen on aihetta! ;)

Mukavaa syyskuun viimeistä viikonloppua! Ylos ja ulos nauttimaan vielä väreistä ennen kuin lumi tulee ja valkoisuus valtaa maiseman - sekin on kyllä kaunista. Tuleva harmaus ja pimeys vaatii vähän väritankkausta.