Pysähdyn, katson ikkunasta lumista maisemaa, kuuntelen. Hiljaista, kuulostelen... Oh, pieni vihlaisu. Huuh, Se meni ohi. Voisiko Se olla, olikohan se? Hetken päästä tunnen kuinka ilma pyrkii ulos. Huoh. Se se vain oli. Sitten taas, syvemmällä, auts. Nyt. Ei tule ilmaa. Turvottaa kyllä. Mihinköhän se ilmakupla nyt meni. No, kohta se kuitenkin tulee.
Huoh.
Otan rintsikat pois, tunnen kuinka nännejä aristaa... Ooh, jotain merkkejä! Menen lämpimään suihkuun ja lämpö vie aristuksen pois. Huoh, ei tämäkään.
Menen vessaan, pyyhin, ruskeaa jää paperiin. Ensin mietin, että nyt ne menkat sitten alkoivat.. Pyyhin uudestaan, ei jälkeäkään. Hämmästelen hetken, voisiko se olla "sitä"?
Mitä seuraavaksi. Esikoinen värittää meidän tekemää "synttärikalenteria" ja odottaa kovasti, todella malttamattomana 5.2 koittavaa päiväänsä. Minä jännitän mukana ja lasken päiviä johonkin ihan muuhun.
Neljän päivän päästä voisi jo, mutta 6 päivän päästä aamulla mieskin olisi kotona, se olis dpo 12...
Kuulostaa todella hyvältä :)
VastaaPoistaKuulostaa vai? ;) no hyvä niin! Itsellä todella vähäiset odotukset tärpin suhteen... Toiveet sitäkin korkeammalla... Taas illalla wc-paperiin jäi ruskeeta... Ei enää edes niin kovin limaista, vaan ohuempaa... Eli vanhaa verta ehkäpä. Sitä ei valu, se vaan tulee pyyhkiessä paperiin.... En osaa sanoa, mitä se merkitsee... Olisko siellä kohdun seinämät pullollaan vanhaa verta, jolla alkaa olla nyt eräpäivä....
Poista