torstai 29. marraskuuta 2012

Vuotoa odotellessa

Odottaminen on saanut vähän toisenlaisen käänteen. Nyt odotellaan runsasta vuotoa, ja tosissaan odotetaankin. En haluaisi mihinkään kaavintaan, nukutukseen ja sairaalaan sisään... Hui.

Niiden vuotojen pitäis kohta alkaa tai muuten seuraa jatkotoimenpiteitä.

Saatiin siis Naistenklinikalta Cytotec lääkkeet mukaan, ja niiden mukana voimakkaat kipulääkkeet, jotka piti ottaa jo puoli tuntia ennen Cytotecejä. Luvattiin kovia kipuja ja runsaita vuotoja. Cytotecit otin 27.11. n. klo 15.30. Siitä on nyt n. 42,5h ja jotain onnettoman vähäistä vuotoa olen saanut aikaiseksi. Ei mitään kipuja.

Soitin jo eilen Naistenklinikan päivystykseen lisätietoja saadakseni ja käskettiin vain odottaa. Että jos ei lääkkeiden otosta 2-3vrk ole tyhjentynyt, eli vuotoa ei ole tai se on hyvin niukkaa, niin sitten mietitään jatkotoimenpiteitä. Eli pe-iltana tai la-aamuna soitan uudelleen.

On tää hermoja raastavaa tämä odottaminen. En oikein uskalla minnekään lähteä ja koko ajan pitäis olla joku aikuinen vähintään puhelimen päässä joka voi tulla auttamaan, jos oma vointi äkisti heikkenee ja kivut on niin kovia, ettei pärjää.

Olo on aika absurdi. Täällä mä vaan sohvalla odotan "kuolemaa", pojat meni tänään päiväksi Mummille, kun isi on edelleen työmatkalla, niin mä saan hetken hengähtää. Isoveli on aamun kerhossa ja pääsee sieltä sitten Mummille. Jotenkin tää on vaan niin outoa ja riipivää, että kohta toivottavasti hanat totaalisesti aukeaa ja kivut yltyy, jottei jouduta sitten sinne sairaalaan kun mies palaa.

Tän oikeestaan olis voinu ennustaa, nimittäin samoilla Cytoteceilla käynnistettiin esikoisen synnytys, jossa myös odotettiin ja odotettiin eikä mitään oikeen tapahtunut. Kerroin siitäkin nyt kun soitin sinne NKL:n päivystykseen, että ei oikeen tehonneet silloinkaan... Niin, kätilö kertoi, että synnytyksen käynnistämisessä käytetään 1/4 osa tabletista kerrallaan, ja nyt niitä otettiin siis 4 kokonaista kerralla.

Ärsyttävää, että tämä kestää ja kestää. Jo kuukausi turhaan raskaana ja nyt vielä tämä odotus. Raastavaa.


Yksi positiivinen asia tästäkin löydettiin, mä pääsen miehen mukaan (tai koko perhe päästään) New Yorkiin työmatka-oma loma yhdistelmälomalle ens huhti-toukokuussa! :)

8 kommenttia:

  1. Muistan kans tuon kun piti odotella sitä vuotoa sairaalassa....no onneksi se sitten yks kaks lähti käyntiin ja oli ohi 4 tunnissa. Kotona vuoto sitten jatkuikin varmaan 3-4viikkoa =(
    Ärsytti kyllä sillon kun selvis se asia että sitä on vaan luullut että kaikki hyvin ja toinen pieni olikin menehtynyt...

    Paljon haleja sulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toive olis tosiaan, että alkais. Riipivää vain odottaa, että koska, miten, missä...
      Kiitti tsempistä. :)

      Poista
  2. :( Olen tosi pahoillani teidän puolesta. Selailin nettiä kännykällä eilen bussissa istuessani ja hätkähdin, kun näin postauksesi otsikon. Surullista. Voimia ja halauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helmi! Elämä kuitenkin jatkuu. Jostain se voima sisältä löytyy tämänkin keskellä. <3

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos kysymästä, ihan hyvin toistaiseksi. Ei vieläkään vuotoa.... :/

      Poista